Hääpukuja

Kaivelin arkistoista lisää kuvia ihanista hääpuvuista. Joukossa on muunmuassa kaksi ehdotonta suosikkiani: W1:n Toscana ja Trebol. Toscana on aivan mielettömän kaunis, juuri sitä mihin hääpuvuissa olen ihastunut. Kävin itseasiassa kokeilemassa sitä Stockmannilla ja no se voisi hyvin ollakin THE puku (en olisi halunnut ottaa sitä pois päältä ja äiti melkein vetisteli, jopa isä meni hiljaiseksi kuvan nähtyään). Kertoilen sovituksesta sitten joku toinen kerta. Toscana on Stockalla 900 euroa, eli itseasiassa hyvinkin kustannustehokas ratkaisu.

Kuva: whiteone

Trebol taasen kiinnostaa ainakin kuvan perusteella hiukana ylempänä sijaitsevan vyötärölinjan takia ja vyötärön koristekuvio on myös ihana <3 Tätä en ole kuitenkaan nähnyt morsiuspukuliikkeiden nettisivuilla, joten en tiedä onko tätä edes Suomessa myynnissä. Toki sen voi varmasti tilata, mutta en kyllä sovittamatta halua tilata mitään.

Kuva: whiteone

Atelier Diagonalin puvut ovat budjettini ulkopuolella, mutta alapuolella oleva Olesa on kyllä kaunis ja sifonkinen puku liikkuu varmasti upeasti. Tämänkään saatavuudesta ei ole siis mitään hajua, mutta AD:n puvut ovat yleensä yli 1500 euroa, joten ulkona budjetista ollaan niin että kolisee.

Oletteko muuten huomanneet, että hääpukujen promokuvat ovat ihan törkeän photoshopattuja? Siis come on, ei kenenkään iho näytä muovilta?!?

Diamonds are the girls best friend

Tiesin heti jo kihlautuessamme, että kihlasormukseksi haluan aivan pelkistetyn valkokultaisen leveähkön sormuksen ja sitten vihkisormuksessa pitää olla timantteja.  Olen surffaillut eri sormusvalmistajien sivuilla ja mm. Sandberg valmistaa erittäin kauniita sormuksia. Koska en sinänsä halua mitään kovin erikoista, en teettämistä oikeastaan ole edes miettinyt vaihtoehdoksi. Sinänsä olen valmis sormukseen panostamaan, sillä sehän tulee kuitenkin olemaan sormessa, joka päivä joten olisi toki suotavaa, että se miellyttää omaa silmää. 1500 on aikalailla budjetin maksimi, joten sen hintaista tai toki halvempaa sormusta etsitään. Selvää kuitenkin on, että jos haluan viisi timanttia niin eihän se nyt ihan ilmaiseksi tule ;)

Kuva: StyleMePretty

En ole koskaan lämmennyt yksikivisille sormuksille, sillä jos timantti on isompi se nousee sen verran ylös sormen pinnasta, että minusta se vaan tuntuisi epäkätevältä. Eli rivisormus it is. Ideana siis 5 timanttia rivissä, kruunuistutuksella siten että timantit eivät varsinaisesti nousisi paljoakaan flakkaa ylemmäs.

Kuvan sormus on Sandbergin Tähtisumu T-9-5W, joka on  aivan liian kallis eli yli kaksituhatta melkein kolmetuhatta euroa, kun budjeti on noin 1500. Yritän tässä nyt sitten vähitellen kierrellä kultasepänliikkeita ja katsella mistä vastaavan tyyppisen sormuksen saisi parhaimpaan hintaan, Sandberg sen ei välttämättä tarvitse olla, mutta heillä on ainakin saatavilla oikean muotoiset flakat kihlaani verrattuna.

Kuva: Sandberg

Tukea ja turvaa

Jos sulhasta ei lasketa on kaaso varmasti monille morsiamille hääpäivän tärkeimpiä ihmisiä. Suurinpiirtein ensimmäinen asia, jonka tein kosimisen jälkeen oli se, että soitin yhdelle parhaimmista ystävistäni ja soperrettuani ensin ulos sen, että olimme menneet kihloihin, pyysin häntä kaasokseni. Ja suostuihan hän.

Mihin sitä kaasoa nyt sitten tarvitaan? Ihan ensimmäinen syy on se, että tarvitsen jonkun, joka pitää minut järjissäni aamupäivän ennen vihkimistä, tähän kaasoni, kutsutaan häntä tästä lähtien vaikka J:ksi, soveltuu mitä parhaimmin. Meillä tulee (ainakin toivottavasti) olemaan aika low maintenance häät, jolloin esim. siivous ja pöytienlaittoapuun ei kaason ja bestmanien voimia tarvitse käyttää. Toivonkin omalta kaasoltani lähinnä hänen läsnäoloaan, kun valmistaudumme juhlaan. Tietty myös sinne vessaan pitää sen mekon kanssa päästä ja sulhasen en luottaisi sanovan, jos huulipunaa tarvitsee korjata ja koska uhkarohkeasti haluaisimme kuvata talvella ainkin vähän myös ulkona, niin varmaan se toppatakin pitäminen kuvausten aika kuuluu myös tähän :)

Kuva: stylemepretty

Olen tavannut J:n jo ensimmäisenä opiskelupäivänäni ja olemme olleet ystäviä aikalailla siitä asti. Ehdimme myös yhdessä välissä asua kimppakämpässä hetken, mutta trust me ei ole parempaa tapaa saada aikaan riitoja ystävänsä kanssa (en ole mikään ihan helpoin asuinkumppani), kuin asua yhdessä. Onneksi muutimme erillemme viimetipassa ;) Vuosia kului ja nyt olemme molemmat menossa naimisiin vain reilun puolen vuoden aikavälillä toisistamme. On kyllä kiva, että voi höpöttää jollekin omia suunnitelmia ja sitten taas on toisaalta ihan mielettömän kiva kuunnella ja pohtia toisen suunnitelmien etenemistä ja toisaalta olla myös ihan konkreettisesti osa myös hänen suunnitelmiaan.

There is no such thing as a free lunch

Juupajuu, kuten kaikki kanssa morsiot ja muutkin tietävät, niin tässä maailmassa ei mikään ole todella ilmaista. Ja jos siihen kategoriaan jotain lukeutuu, niin häät eivät ainakaan pääse edes lähelle. Aiheesta on varmasti yhtä monta mielipidettä, kuin  on tallaajaakin ja siksi painotankin heti aluksi, että tärkeintä ei koskaan ole (tai ei ainakaan saisi olla) se onko rahaa käytettävissä "paljon" tai "vähän" vaan se, että kukin pariskunta saa rahallaan sen mitä sillä haluaa saada. Ihmiset "arvottavat" häihin liittyviä asioita niin eritavoin ja kaikki versiot ovat yhtä oikeita.

Kuva: Weheartit

Paasaamisen jälkeen sitten itse asiaan eli budjetti. Meillä alkuperäinen suunnitelma oli 10 000 euroa. Tässä vaiheessa haukoin jo itsekin henkeä, mutta vaikka kuinka laskin niin siihen se suurinpiirtein putosi. Tällä hetkellä budjettia on kasvatettu jo melkein 13 000 euroon ja se ei edelleenkään sisällä aivan kaikkia häihin liittyviä asioita. Muun muassa häämatkaa ja vihkisormusta ei ole budjettiin sisällytetty. Budjettia pyörittelen excelissä, joka laskee jatkuvasti muunmuassa ruuan ja juomien hintaa ottaen arvonsa kutsuttavien listasta (mistä tunnet sä insinöörin, damdam dam...).

Tällä hetkellä budjetin kustannuserät näyttävät tältä:

Illallinen 5050

Juoma 3000

Puku 1000

Kampaus 120

Sälää 150

Kuljetus 300

Askartelu 300

Kukat 150

Kuvaus 300

Bändi 1500

(Yöpala 707)

Tässä vaiheessa varmaan kannattaa kertoa, että melko alusta-asti oli selvää, että haemme paikkaa, joka olisi meille mahdollisimman vaivaton eli ravintolaa ja tämä tietenkin nostaa automaattisesti kustannuksia huomattavasti. Toisaalta, meidän ei todennäköisesti tarvitse juurikaan tehdä hääpaikan valmistelujen eteen mitään, sillä kattaukset ja pöytäkortit ja kukat sun muut ravintola hoitaa itse paikoilleen. Käydessämme Aliassa tuli selväksi, että homma toimii aikalailla mite halutaan ja jos nyt ei ihan älyttömiä systeemejä meinaa pöytiin väkertää, niin laittavat kyllä sitten paikoilleen kattauksen kanssa. Pelkästään siis illalliseen ja juomiin tulee menemään noin. 8000 euroa, joten aika iso osa budjetista on jo siinä. Yöpala on vielä hiukan kysymysmerkki, mutta varmuudenvaraksi sekin on mukaan laskettu.

Askarteluun on varattu 300 euroa ja tämän kustannuserän on tarkoitus kattaa kutsut, kiitoskortit, menukortit, paikkakortit ja mahdolliset kirkko-ohjelmat. Olen nyt jo aika saletti siitä, että tämä on alustavasti liian pieni budjettierä, joten katsotaan nyt mitä sille tehdään. Kukista kertoilinkin jo hiukan kukkapostauksessa ja niistä sinänsä olen valmis tinkimään sillä budjettivaihtoehto neilikka kävisi minulle oikein hyvin. Kuvauksen hinta on ihan arvio, ei mitään hajua paljonko kyseinen tuttu siitä haluaa :) Bändi on meille tärkeä ja olemmekin varautuneet, että siihen voi mennä jopa 1500 euroa. Kuljetuksia tarvitaan kirkolta juhlapaikalle, mutta mitään iltakuljetusta emme ole suunnitelleet järjestävämme, joten 300 euroa voisi olla hyvinkin realistinen arvio.

Minun pukuni hinta on suurin kysymysmerkki, haluaisin selvitä alle tonnilla korjauksineen kaikkineen, mutta hääpuvut tuntuvat olevan tuskattuttavan kalliita ja tunnetusti minulla on kallis maku. No itseasiassa tähän mennessä katsastamani puvut ovat olleet alle tonnin, mutta korjauksiin pitää varmaan parisataa laskea kuitenkin mukaan. Kenkiä en tarvitse (omat rakkaat Minna Parikan punaiset Tracyt tulevat toimittamaan tätä virkaa) ja talven viimaa vastaan minulla on perintöturkki, jota juuri muokattiin minulle sopivaksi. Jotain vanhaa siis hoidossa!

Budjetti tulee varmaan tarkentumaan tässä ajan myötä kun saadaan oikeita tarjouksia asioista, mutta tuo puvun hinta jännittää edelleen. Tähän mennessä käytetyissä ei ole ainakaan kävellyt sitä omaa vastaan :)

Tukka hyvin, kaikki hyvin

Minulla on aikalailla samanväriset hiukset ja iho kuin kuvakollaasin punatukkaisella tytöllä ja vaalean ihon lisäksi kesällä lisääntyvät pisamat ovat jossain määrin näkyvissä myös talvella. Olen päätynyt kuitenkin siihen, että haluan hiukseni hääpäivänä kiinni. Sille on muutama melko perustavanlaatuinen syy: vähänkään kostealle/tuulisella ilmalla kaikki kiharrukset katoavat hiuksistani ennenpitkää ja olen jo monissa vuosijuhlissa kokeillut erityyppisiä kiinni olevia kampauksia ja ne nyt vaan kertakaikkiaan ovat minulla hyvännäköisiä :) Olen laskeskellut, että kampaukseen menisi 120 euroa (sis. koekampauksen) ja sitten voisin ehkä laittaa myös vähän rahaa johonkin hiuskoristeeseen.

Kuvakollaasissa vähän ihanan tyylisiä hiuskuvia. Oikean reunan keskimmäinen kuvan morsiamen hiukset on ihanan elegantit, tuollainen strassipanta koristeena voisi myös olla todella kiva, toisaalta myös ylävasemman kuvan muhkea hiuskoriste olisi aivan upea. Oikean yläkulman kuvan suuri pallonuttura olisi söpö, mutta ehkä kuitenkin liian "hello, I have two heads" ja pienempänä muistuttaa liikaa tavallista balettinutturaa. Oikea alakuva tuli kollaasiin mukaan oikeastaan vain siksi, että kuva oli mielestäni kaunis valmistautumiskuva, eikä tuo valkoinen hiuskoristekaan hullumman näköinen ole :)

Kuva: Stylemepretty

Kaikista eniten pidän hyvin yksinkertaisista kampauksista esimerkiksi muhkea (minulla muhkeus tosin vaatinee ainakin valkin nutturaa tukemaan) banaaninuttura voisi olla ihana. Parhaimman muhkeusasteen ja etuhiusten asettelun olen nähnyt Eva Longorialla alla olevassa kuvassa. Tuollaisen minä haluan, plus sitten jonkun kivan hiuskoristeen. Kuten vaikka tuon Etsyssä myynnissä olevan pannan (joka maksaa aivan järkkytävästi, n. 140 euroa). Myös alimman kuvan tyllinen hässäkkä voisi olla hauska hunnun korvike, sillä huntua minulle tuskin tulee.

Kuva: Google kuvahaku

Kuva: Etsy

Kuva: Oka Morikawa

Flower power

Kuten jo mainitsin väripostauksessa olen haaveillut (toisin sanoen käytännössä päättänyt), että morsiuskimppuni tulee olemaan punainen. Lempikukkani on ollut jo pitkään gerbera ja minua myös kosittiin sen kukan kanssa, joten gerbera kimppu olisi toki mitä sopivin.  Kaivelin kuitenkin tietoja gerberasta hääkimppumateriaalina ja tulos oli hyvin ristiriitainen: kestää ehkä pakkasta tai sitten todella huonosti, ilmeisesti riippuen vähän miltä floristilta kysyy... 

Kuva: freewallpaperspot.com

Jokatapauksessa olinkin jo alkanut vähitellen ajautua kohti pyöreiden, simppelien ruusukimppujen lumousta. Ruusu on kestävä kukka, joka pakkasta kohdatessaan säilytää kuitenkin muotonsa ja värinsä. Ihana pyöreähkö kirkkaanpunaisista ruusuista koottu, omiin varsiin sidottuna olisi ehdottoman klassinen ja tyylikäs vaihtoehto. Mutta vaikka juhliemme budjetti (juu lupaan kertoa siitä kohtapuoliin enemmän) joissan kohdissa saa heikomman haukkomaan happea, niin kukat ovat yksi kohta jossa olisin valmis pihistämään ja esim. 15-20 ruususta sidottu kimppu ei ole enää mikään budjettivaihtoehto.

Kuva: floralverde.com

Yksi kukka, jota olen tässä viimeaikoina alkanut  myös miettiä on neilikka. Neilikka on edullinen ja tiiviisti sidottuna aivan upea ja koko kukkashowsta voisi neilikoita käyttäen selvitä alle 150 eurolla, sillä pöytäkukat tulevat ravintolan puolesta (kukat ja värin saa silti itse valita). Pyöreä kirkkaanpunaisista neilikoista koottu kimppu, yksinkertaiset neilikat morsiusseurueen rinnuksissa ja kenties miniversiot kimpusta pöytäkukkina Marthan tyyliin? 

Kuva: Weddingbee.com

Kuva: MarthaStewartWeddings

Ovatko teille kukat pihistyksen vai panostuksen kohta?

Vuosi ennen häitä

Tämän blogin aloittaminen oli melkolailla extempore tempaus. Olin lueskellut muita hääblogeja jo hetken ja  päädyin siihen, että bloggaus on mitä parhain tapa saada asioita jäsenneltyä mukavasti esille ja tapa antaa takaisin myös sitä mitä olen muiden blogeista saanut. 

Eilen häihin tuli virallisesti tasan vuosi aikaa. Hääpäivämme tulee siis olemaan lauantai 2.2.2013. Olen potenut pientä paniikkia, että olenko nyt ihan kahjo, kun mietin näitä juttuja näin ajoissa? Tähän toki vaikuttaa, että kaasoni on menossa kesällä myös naimisiin ja hänen häitään on pohdittu jo, mikä varmaan lisää omienkin suunnitelmien tempoa, mutta silti :D Onneksi kaasoni ja (mies kyllä myös) vakuutti etten ole hullu, vaan suunnitelmallinen. Ei siis bridezilla oireita vaan luonteenomaista suunnitelmallisuutta, tällä jatketaan. Ei mulla muuta, paitsi tuo ihana kuva alhaalla :)

Kuva: weheartit