Vihkipohdintaa (aikalailla etukäteen...)

Lueskelin tässä kesällä naimisiin menneen blogitar Kittyn tarinaa heidän vihkimisestään ja aloin samalla miettiä omaa muistilistaa vihkimistilaisuutta varten.

Paikka ja aika:  Vanha kirkko klo 17.00

Kirkko varattiin viime toukokuussa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovarausruletissa. Ykköstoivettamme Johanneksen kirkkoa emme saaneet, mutta Vanha kirkko on kyllä ihan täydellinen, joten ei harmita enää yhtään. Vihkimisemme aikoihin pitäisi olla jo pimeää, joten poistumisessa riisin sijaan ei toivottavasti heitellä vaan pidellään tähtisadetikkuja.

Kuva: Jonas Malmberg

Musiikit: Ei vielä päätetty

Sisääntulo musiikkia pohditaan edelleen, mutta poistumismusiikiksi on kaavailtu Marko Hakanpään Trumpettisävelmää, jos kanttori on suosiollinen. Minulle on vielä josssain määrin epäselvää, että milloin kanttorin saa tietää ja milloin hänen kanssaan pääsee keskustelemaan. Toivottavasti nyt kuitenkaan ei vasta muutamaa päivää ennen vihkimistä? Virrelle tai muulle musiikkiesitykselle emme ole suoneet vielä ajatustakaan, mutta katsotaan  ja harkitaan.

Raamatunluku: Ei olla vielä päätetty, mutta joku seuraavista pätkistä se varmastikin on

"Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. Rakkaus ei koskaan katoa. Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus." (1. Kor. 13: 1, 4–8, 13) Mä itken AINA kun tämä luetaan (paitsi kaaso J:n häissä joissa ei voinut olla nauramatta, kun bestman lausui tän aika mielenkiitoisesti...). 

"Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten,
pane sinetiksi ranteesi nauhaan.
Rakkaus on väkevä kuin kuolema,
kiivas ja kyltymätön kuin tuonela.
Sen hehku on tulen hehkua,
sen liekki on Herran liekki.

Suuret vedet eivät voi sitä sammuttaa, 

virran tulva ei vie sitä mukanaan. 

Jos joku tarjoaisi talot ja tavarat rakkauden hinnaksi, 

hän saisi vain toisten pilkan."
(Laul 8:6-7) Tämä on kaunis ja ehkä vähemmän itkuvarma.

"Rakkaani lausuu ja sanoo minulle: "Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule. Sillä katso, talvi on väistynyt, sateet ovat ohitse, ovat menneet menojaan. Kukkaset ovat puhjenneet maahan, laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme. Viikunapuu tekee keväthedelmää, viiniköynnökset ovat kukassa ja tuoksuavat. Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule. Kyyhkyseni, joka piilet kallionkoloissa, vuorenpengermillä anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi, sillä suloinen on sinun äänesi ja ihanat ovat sinun kasvosi." Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa, eivät virrat sitä tulvaansa upottaa."
(Laul 2: 10-14) Vähemmän kuultu, mutta todella kaunis pätkä. Ei tosin oikein iske tuonne helmikuun pimeyteen, joten ehkä kuitenkaan ei tätä.

Kirkko-ohjelmat: Tehdään varmaankin itse

Kirkko-ohjelmien jakoon voisin yrittää värvätä vaikka pikkuveljeni. Koko tämä alue on vielä mysteeri, luulen, että Uniccosta emme edes pysty näitä tilaamaan, sillä riippuen kanttorista voi yksityiskohdat varmistua tilaamisen suhteen turhan myöhään. Joka tapauksessa samalla linjalla kaikkien muiden paperituotteiden kanssa mentäisiin.

Kuva: Style Me Pretty

Järjestäytyminen:

Kirkolle täytyy mennä varmaan noin puoli tuntia ennen vihkimisen alkua, jotta paikalle ehtii ennen vieraita.   Tässä välissä hoidetaan paperityöt. Täytyy miettiä miten J menee saliin, sillä sinänsä olisi ihan kiva, että hän olisi asettelemassa laahuksen paikalleen ennen marssin alkua. En välttämättä usko, että isästäni on tähän :D

Bestmanit ja sulhanen asettautuvat valmiiksi alttarin tuntumaan, mutta kaasosta en nyt sitten oikein tiedä, joko hän kävelee ennen iskää ja minua tai sitten olisi valmiina. Valmiina olisi sinänsä hyvä, että näyttää pikkasen pöljältä, jos J vaan yksinään kävelee sinne, mutta toisaalta entäs se mun laahus, ehkä iskä siihen kuitenkin pystyisi... no katsotaan, harkitaan...

Sulhaselle ei tule toista sormusta kihlan lisäksi, joten bestmaneillä on minun sormukseni (joka pitäisi vielä valita ja hankkia) ja kaasolla sitten vihkimisen ajan kimppuni. Sitten toivotaan, että kukaan ei pyörry ja että minä en itke itseäni punaiseksi vihkimisen aikana:)

Sitten kun tullaan poispäin niin livahdetaan tietty ensin jonnekin piiloon pukemana takit päälle ja poistutaan sitten tähtisadetikkujen lomasta hääautoon. Hääauton suhteen meillä ei ole ollut mitään suuria ajatuksia, mutta äitini kyselee nyt joltain tutulta jotain autoa, että katsotaan millä me sitten kuljetaan.

Kuva: Style Me Pretty