Kuvausta

Kuvaaminen oli kaikin puolin ihan hauska osa päivää, jännitti, mutta ei mitenkään överisti. Vanhemmat ilmestyivät tietenkin paikalle paljon aikaisemmin kuin oli pyydetty, mikä ärsytti jossain määrin siksi, että tiesin jännittäväni enemmän kun he katsovat, mutta onneksi sitten poistuivat Klaus K:n aulaan juomaan skumppaa :) Ehkä hauskin osa oli kuvaus keskellä Bulevardia. Me rynnittään kuvaajan käskystä keskelle tietä kaaso J:n kipittäessä perässä asettelemaan laahusta. Ja sitten:

Minä: "Idis, tuolta tulee ratikka"

Idis: "Ei tule, poseeratkaa nyt. Hyvin on aikaa"

Minä: "Eikun sieltä ihan oikeasti tulee ratikka"

Idis: "Ei tule."

Minä: "Eikun nyt mennään!"

Pääsosin en edes huomannut kuvaajaa koko päivän aika, niin hauskaa oli ettei vain ehtinyt stressata. Ehdottomasti hauskimpia kuvia oli illan viimeinen klonkku-kuva ;) Sitä kuvatessa oli täysin mahdotonta pysyä täysin liikkumatta kun bestman liukkaalla pihalla juoksee meidän ympäri, siitä siis klonkku. Kuvitelkaa vaan millainen ääni siitä on lähtenyt (perkele..perkelee, perkele, ai helvetti kun on liukasta...)

Olen aivan ehdottomasti sitä mieltä, että kuvaus ennen vihkimistä oli hyvä juttu. En todellakaan tiedä missä välissä olisi otettu mitään kuvia juhlan aikana, sillä muutenkin ilta tietysti humahti silmissä. Olen kuitenkin edelleen tyytyväinen myöhäiseen vihkiaikaan, joka mahdollisti rennon päivän ilman tukkaputkella juoksemista :)