Sulhasen seurue

Sulhasella on kaksi bestmania. Molempiin herroihin, bestman S ja bestman M, mies on tutustunut  jo opiskelujensa alkuaikoina ja myös minä olen tutustunut heihin hyvin jo aikoinaan, hyvä valinta siis sanoisin ;)

Meillä kun ei ole muutenkaan tarvetta vaatia morsiusseurueelta kummempaa panosta järjestelyihin, kun ravintola hoitaa niin ison osan, niin myöskään bestmanien harteille ei nyt ole varmaan putoamassa kovin kummoisia hommia. Yksi isompi homma on kuitenkin tarkoitus antaa toiselle bestmaneista, nimittäin seremoniamestarin hommat. Bestman M on luonnostaan kovin suulas ja siksi häneltä luonnistuukin varmasti vieraslaumalle vessojen sijainnin ja ohjelman kulun selventäminen eli ihan perus sirkustirehtöörin hommia. Ehdottaessani tällaista hänelle, ilmoitti hän tarvittaessa kesyttävänsä leijonia. Tarkoittiko sitten minua, sulhasta tai jotain muuta, niin kuulostaa siltä, että homma on hallussa.

Kuvat: theweddingpickle.com

Pukusovituksia

Kävin eilen sovittelemassa pukuja Helsingin Seremoniassa ja makutuomariksi lähti mukaan äitini. Koska tiedän A linjaisten pukujen jo sopivan minulle, halusin kokeilla myös vähän muun mallisia pukuja, jotta voin sitten olla varma valinnoistani. Sovitin Seremoniassa kolmea pukua, jotka jäivät erityisesti mieleen ja sitten uudelleen vielä jo kertaalleen Stockalla kokeiltua  W1:n Toscanaa. Niin Seremoniassa kuin Stockallakin on ollut oikein hyvä palvelu, joten siitä ei ole muuta sanottavaa, kuin että kiva oli käydä sovittamassa pukuja kummassakin paikassa.

Aloitettiin taas a-linjaisilla. Kaunis, mutta ah aivan liian kallis oli Pronoviaksen Pergola. Se pelkkä helman lyhennyskin olisi maksanut 300 euroa ja puku itsessään oli n. 1900 euroa eli eipä sitä, mutta kaunishan se oli :)

Kuva: seremonia

Maggie Sotteron Beatrice oli kokeilussa erityisesti lempeän merenneitomallinsa vuoksi ja se istuikin kuin hansikas. Beatricessa (kuvat Seremonian sivuilta) oli kuitenkin minun makuuni liikaa kimaltavia koristeita. Malli oli upea, mutta eihän sekään ilmainen olisi ollut...

Tämän jälkeen palattiin sitten taas takaisin a-linjaisiin ja ah, sieltähän löytyi toinenkin aarre. Kuva ei tee tälle Affinity Bridalin puvulle lainkaan oikeutta, mutta se oli todella kaunis. Ei ehkä Toscanan voittaja, mutta kaunis. Olen sen verran ihastunut sydänpäänteihin, että suora yläosa ei sytyttänyt ja vyötäröllä olevan soljen poistaisin, mutta se yläosan helmikristallikirjailut! Tämän hinta oli 1200, joten se nyt jotenkin olisi vielä ollut mahdollinenkin. Mutta tällä hetkellä ykkössijaa pitää kuitenkin edelleen Toscana :)

Kuva: Affinity Bridal

Kuva: Seremonia

One Lovely Blog

Sain tämän tunnustuksen ensin ihanaisen Wedding Rouletten bloggaajalta Kristalta ja sitten myös uudehkolta bloggaajalta Lilyltä, joten päätimpä sitten raapustaa vastaukset kuitenkin :)

Tehtävänä on:

1. Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän awardin.
2. Kirjoita seitsemän random faktaa itsestäsi.
3. Lahjoita tämä sama award 15 blogille/bloggaajalle. (ja koska olen todella laiska laitoin kaikkien muiden tavoin vain viidelle bloggaajalle)

Ja sitten niihin faktoihin, lyhyestä virsi kaunis:

1.  Olen 157 ja puoli senttiä pitkä

2.  Olen jossain määrin (eli ihan täysin) hurahtanut Minna Parikan kenkiin (omistan niitä jo kolmet...)

3.  Kokkaus on minulle jossain määrin enemmän harrastus kuin pakollinen ruokahuoltotehtävä

4.  Pelkäään hämähäkkejä siinä määrin, että jo pelkän kuvan näkeminen saa minut hätkähtämään

5.  Valmistuin diplomi-insinööriksi viime vuonna

6.   Rakastan romanttisia juttuja, mutta silti se olen aina minä, joka tuppaa unohtamaan tärkeät               päivämäärät

7.  New York on lempikaupunkini maailmassa jo yhden käyntikerran perusteella ja toivoisin voivani joskus asua siellä

Niin ja siis koska mulla ei ole hajuakaan ketkä kaikki ovat jos tämän saaneet ja käytännössä kaikki seuraamani blogit on melkein mainittu niin heitin tähän nyt random listan

Heidi 

Annie

Hanna

ChoCo

Aurinkoprinsessa

Meikkijuttuja

Tiedän jo aika varmasti millainen meikkini tulee häissä olemaan, sillä sen johtotähti ovat punaiset huulet. Koska huulissa tulee siis riittämään väriä, loppu meikistä pidetään simppelinä. Hyvä pohja, irtoripsitupsuja silmiin, lähinnä vain pohjustetut silmät vaaleilla varjostuksilla, ohut rajaus ylhäälle ja kevyt raikas poskipuna ja that's it. Saatoittekin tästä jo varmaan päätellä, että voisin tehdä meikkini myös itse. En ole ihan kädetön meikkaaja ja vastaavaa meikkiä on tullut kokeiltua juhlissa, joten tiedän ainakin sen olevan minun näköiseni.

Ajattelin näyttää hääpäivänä vähemmän surulliselta kuin ylimmän kuvan morsian ja ei minulla nyt ihan noin paljon (siis edes lähelle) niitä pisamia ole, mutta you get the idea :) Alla sitten vielä muita ihania punaisten huulien meikki-inspiskuvia.

Kuva: pocketfulofdreams

Kuva: weheartit

Kuva: rocknrollbride

Hääleikit

Minulla ei ole koskaan henkilökohtaisesti ollut mitään hääleikkejä vastaan, vastustan vain niiden käyttöä tarkoituksena aiheuttaa noloutta morsiusparissa tai vieraissa. Leikit sinänsä voivat olla mahtava osa iltaa ja minusta niiden seuraaminen on yleensä ollut todella hauskaa. Emme ole vielä pohtineet leikkejä pahemmin, sillä emme edes ole varmoja mahtuvatko ne ohjelmaamme puheita on kuitenkin tulossa jonkin verran ja epäilemme teekkaripainoitteisen seurueemme keksivän kyllä jotain epäilyttävää juhliin jokatapauksessa ;) Ainut "leikki" jonka kuitenkin ehdottomasti juhliin haluaisin on morsiuskimpun ja sukkanauhan heitto. Minusta se nyt vaan on aina ollut ihana osa häitä, niin se tulee ja sen varalta sulhasella ja minulla on suunnitteilla myös ehkä pienoinen yllätys ;) 

Kuva: Oka Morikawa

Mutta sitten niitä muita mahdollisia leikkejä: Perinteisistä perinteisin on kenties morsiamenryöstö. Tästä en ole itse nähnyt muita kuin tämän perinteisen version, mutta kuulemma ryöstää voi yhtä hyvin sulhasen, anopit tai boolimaljan. Mikä nyt sitten tuntuu järjestäjistä hauskimmalta. Minun todistamissani ryöstöissä sulhasen on pitänyt tehdä jotain hänelle sopivaa saadakseen morsiamensa takaisin. Musikaalisista musikaalisin sulhanen pistettiin tekemään biisi mandoliinilla ja sitten taas hiukan tuppisuisemmalle sulholle olen kuullut esimerkiksi jostain legokasaus tehtävästä. Tärkeintähän on se, että myös sulhasella olisi hauskaa. Morsianta ei myöskään saa ryöstää vain nurkan taakse nauramaan vaan on tietysti suotavaa, että ryöstetylle tarjoillaan vaikkapa kuohuviiniä ;) Olen kuullut, että joskus vierailta on pitänyt kerätä rahaa morsiamen takaisin saamiseksi ja siinä menee minulla raja, siis ei todellakaan!  No talvella nuo ryöstöjutut tietysti ehkä ovat vähän rajoittavia, kun ulos lähteminen ei ole ihan niin simppeliä kuin kesäisin.

Kuva: Janne Miettinen

Toinen useammin näkemäni leikki on ns. kenkäleikki, jossa morsiamen ja sulhasen kengät merkkaavat vastauksia. Olen nähnyt version jossa morsiamelta ja sulhaselta kysyttiin kysymyksiä ja heidän piti kertoa kengillä onko vastaus kysymykseen morsian vai sulhanen. Mutta mielestäni vieläkin hauskempi versio oli kenkäleikki anopeille. Anopeilta kysyttiin kysymyksiä, jotka liityivät morsiuspariin esim. kummalla on enemmän kenkiä tai kumpi on kolaroinut autolla ainakin kerran. Tässä myös vieraat saattavat oppia parista jotain, mitä eivät vielä tienneet. Jos anopit ovat humoristista sorttia niin tämä versio on ehdottomasti hauskempaa katsottavaa, kuin usein morsiusparille esitetyt kysymykset, joiden on usein vähän inhottavasti tarkoitus nolostuttaa pari. 

Mites teillä muilla, ei mitään leikkejä vai odotatteko jännityksellä mitä juhlissa tapahtuu?

Kutsut kirjoituskoneella

Näitä kutsujuttuja on pohdittu sulhasen kanssa jo enemmänkin. Jos haluamme paksua kivaa paperia ja painatuksen niin paperituotebudjetti varmaan vähintään nelinkertaistuisi, jos aikoisimme painattaa kaiken. Toisaalta tykkäisin edelleen myös sellaisista kutsuista missä olisi kuva. Sulhanen huokaisi yhden pohdinta session yhteydessä, että mitä jos ne tehtäisiin kirjoituskoneella. Aivan aluksi kauhistuin työmäärää, mutta sitten... Kirjoituskone kun "hakkaa" kirjaimet paikalleen saisi sillä tiettyä kolmiuloitteisuutta tekstiin, vähän niinkuin kohopainatuksessa.

Mutta onko idea nyt ihan kahjo? Siis helou, kuinka paljon menisi aikaa tehdä 100 pöytäohjelmaa, 100 kirkko-ohjelmaa, 55 kutsukorttia ja 55 kiitoskorttia käsin... Toisaalta, siis nehän varmaan näyttäis ihan tosi hienoilta ja vähän erikoisilta, hyvällä tavalla. Täytyypi nyt pohtia tätä ideaa, sillä tunteja tietty palais ihan järkysti, mutta idea on kyllä miettimisen arvoinen.

Kuva: weddingbee

Vähän erikoisempia hääkuvia

Hääpotrettien ei ainakaan kaikkien tarvitse olla perinteisiä vaan on sallittua pitää myös hauskaa. Emme ole sulhasen kanssa vielä pohtineet aihetta laisinkaan, mutta kun törmäsin näihin kuviin, en vaan voinut olla jakamatta niitä :) Koska olen myös ratsastaja niin olen joskus haaveillut ylemmän kuvan tyyppisestä hääkuvasta, mutta no joo, en ehkä laittaisi sulhastani ratsaille. Se ei välttämättä päättyisi hyvin... Alemman kuvan hassuttelu ei ehkä ole tyyliäni, mutta kuva on ihana <3

Kuva: thecharitywedding

Kuva: loveandlavender